”Jopa joka kolmas naisjohtaja miettii joka päivä lopettamista. Kysely kertoo, että kaipuu inhimilliseen työelämään on suurta.” Näin uutisoi YLE 27.5.2024. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan työpaikkoja vaihdetaan eniten tammikuussa, mutta kesälomien jälkeinen aika elo-syyskuussa tulee hyvänä kakkosena.

Ymmärrän hyvin kaipuun inhimillisempään työelämään. On myös järkeenkäypää, että aikaa ja ajatustilaa työpaikan vaihdolle on silloin, kun ei olla töissä. Lomalla on aikaa antaa aivojen rauhoittua, keskittyä olennaiseen ja havainnoida sitä, mikä on itselle oikeasti tärkeää ja merkityksellistä. En ihmettele, jos näissä ajatuksissa tulee mieleen, että työ voisi olla inhimillisempää, enemmän ihmisen näkökulmasta ja tarpeista rakennettua. Tulee mieleen, olisiko jossain muualla toisin.

Mitä tarkoittaa inhimillisyys työelämässä?

”Kaipuu inhimilliseen työelämään on suurta.” Mikä on inhimillistä eli ihmisarvoista, ihmisiltä odotettavaa ja humaania?

Juttelin yhden tuoreen reflectorlaisen kanssa ja kysyin, miten hän on viihtynyt. ”Hyvin”, hän sanoi ja tarkensi vastaustaan kertomalla organisaation aidosta mataluudesta, tasavertaisuudesta ja siitä, että joutuu keksimään uudet tekosyyt, jos aikoo käyttää liikaa aikaansa työhön, koska työnantaja ei sitä vaadi, eikä edes kannusta siihen.

Tasavertaisuutta hän kuvasi sanoen, että olemme kaikki samanarvoisia, meillä on vain eri roolit. Niinhän se on: yhteinen juttu ja samat tavoitteet, joita kohden mennään vähän eri asioita tehden, eri rooleissa. ”Näin työasioissa” – hän jatkoi, ”mutta vapaa-ajalla yhteisissä jutuissa ei ole edes näitä rooleja. Ollaan vaan yhtä porukkaa. Otetaan toiset ja erilaiset taidot ja kokemukset huomioon esimerkiksi pesäpallopelissä, missä toiset ovat semi-ammattilaisia ja toisten edellinen kosketus mailaan on hamoilta kouluvuosilta. Näin näistäkin lähtökohdista saatiin ihan kelpo peli aikaan.”

Tässä edellä kuvatussa keskustelussa oli paljon viisautta ja avointa oman kokemuksen jakamista. Konsultin kokemukset kertoivat siitä, että jotain on tehty oikein. Tai ehkä on paremminkin ajateltu viisaasti, koska lopputuloksena on ilmapiiri ja kulttuuri, missä tällaisista asioista puhutaan – ja vielä tärkeämpää on se, että ne eletään todeksi. On vaikea kuvitella, että hän tai ne, jotka jakavat hänen kokemuksensa miettisivät kesällä laiturinnokassa työpaikan vaihtoa.

Tuloksellisuus ja inhimillisyys eivät ole ristiriidassa

Työterveyslaitos määrittelee inhimillisen työelämän tarkoittavan sitä, että työn vaatimukset ja ihmisen voimavarat ovat yhteensopivia. ”Hyvässä työyhteisössä on luottamusta, siellä tapahtuu oppimista, työkavereita arvostetaan ja tavoitteet halutaan saavuttaa yhdessä.” Ajattelen samoin, ja olen siinäkin samaa mieltä Työterveyslaitoksen kanssa, että “tuloksellisuus ja inhimillisyys eivät ole ristiriidassa, vaan samaa kokonaisuutta”. Ei siis ole mitään syytä pitää yllä rakenteita tai toimintatapoja, jotka saavat ihmiset haikailemaan paremman työelämän perään. Tehdään se parempi työelämä ihan itse sinne omalle työpaikalle.

Ihanaa, että on kesä ja loma-aika! Nautitaan niistä ja tehdään kaikkea hauskaa läheisten kanssa. Toivon myös, että töihin paluu joskus sitten lomien jälkeen on kivaa.

Keskitytään nyt laiturinnokan edessä avautuvan maiseman ihailuun, auringon lämpöön ja annetaan mielen levätä. Aurinkoista kesää!