Tekoäly tulee ja tekee höyrykoneeseen verrattavissa olevia muutoksia asiantuntijapainotteisille aloille ja ammatteihin. Saamme kuulla kehityksen huimasta vauhdista lehtien palstoilta, uutisista, podcasteista ja kahvipöytäkeskusteluissa.

Ahdistus hiipii, kun pohtii, mitä kaikkea kilpailijat mahtavat jo tehdä. Onko joku jo keksinyt, miltä oma ala tulee näyttämään tekoälyn tuoman mullistuksen jälkeen? Samaan aikaan omassa organisaatiossa ollaan edelleen lähtökuopissa miettimässä, mitä järkevää tekoälyllä oikeastaan voisi tehdä, paitsi kysyä hassuja kysymyksiä ChatGPT:ltä. Kuulostaako tutulta?

Jos kuulostaa, ei hätää, koska et ole ainoa. Johdon agendalla -raportin mukaan iso osa organisaatioista pohtii edelleen järkeviä käyttötapauksia tekoälylle. Suurin tekoälyn käyttöönottoa estävä syy on ymmärryksen puute siitä, mihin tekoälyä oikeastaan voisi käyttää.

Mennäänkö tekoälyhuumassa taas teknologia edellä?

Ymmärryksen lisäämiseksi asiantuntijatyötä tekeviä ihmisiä ja organisaatioita kannustetaan tekemään kokeiluja. Kokeilujen kautta ymmärrys tekoälyn mahdollisuuksista ja käytettävissä olevista työvälineistä kasvaa. Tämä on varmasti tässä tilanteessa paras tapa oppia lisää, ja olenkin suuri “kehitä kokeillen” -menetelmän fani.

Mutta jotenkin tässä tekoälypuheessa vaivaa teknologialähtöisyys. Konsulttina on tottunut jo vuosia toistelemaan mantraa “teknologian käyttöönotto ei saa olla tavoite”.  Järjestelmän uudistaminen tai korvaaminen toisella järjestelmällä tai teknologian korvaaminen toisella teknologialla ei voi olla tavoite. Taustalla pitäisi aina olla joku liiketoiminnallinen syy, jota ensisijaisesti yritetään parantaa, kuten asiakaslähtöisyys, laatu, nopeus tai tehokkuus. Tavoite ei voi tekoälynkään tapauksessa olla, että ostetaan nopeasti ”yksi tekoäly” ja katsotaan sitten, mitä sillä tehdään. Kiusaus teknologialähtöiseen ajatteluun on ymmärrettäväsi kuitenkin erittäin suuri tällä hetkellä. Pakko investoida johonkin äkkiä, ettei pudota kehityksen kelkasta!

Tekoäly tehostaa ensin yksilöiden työtapoja

Aalto-yliopiston Schildtin ja Luoman (2023) kehittämän ajatuksen mukaan generatiivinen tekoäly vaikuttaa ensimmäisenä yksittäisten työntekijöiden työskentelytapoihin. Työskentely tehostuu, kun yksilöt ottavat käyttöön apuvälineitä, kuten Microsoft 365 Copilot tai koodaamisen apuvälineitä.

Seuraavaksi tekoäly tulee vaikuttamaan organisaation prosesseihin, tämän jälkeen liiketoimintamalleihin ja lopulta kokonaisiin ekosysteemeihin. Useimmat organisaatiot ovat vielä ensimmäisessä vaiheessa eli yksittäisten työntekijöiden työtapojen tehostamisen äärellä, mutta on myös organisaatioita, joissa tekoälyn vaikutukset näkyvät jo operatiivisten prosessien tasolla, kuten asiakaspalvelussa.

Kuinka tekoälyn käyttöönottoa voisi kiihdyttää?

Miten tekoälyn käyttöönottoa voisi omassa tietotyötä tekevässä organisaatiossaan kiihdyttää? Moni varmasti toivoo olevansa mukana kärkijoukoissa kirimässä kohti liiketoimintamallien ja ekosysteemien muutosta.

Emme voi vielä tietää, miltä tulevaisuuden ekosysteemit näyttävät, vaan meidän täytyy edetä Schildtin ja Luoman mallin mukaisesti vaihe vaiheelta. Useimmille organisaatioille se tarkoittaa, että juuri nyt fokuksessa pitäisi olla tekoälyn käytön laajentaminen yksittäisten työntekijöiden työtavoista prosessien tasolle ja kehittää niistä entistä automaattisempia ja älykkäämpiä. 

Helpommin sanottu kuin tehty? Prosessien mallinnus ja prosessilähtöinen kehittäminen ei ole muutamiin vuosiin ollut kovin trendikäs puheenaihe, mutta mielestäni se ansaitsisi nousta nyt tekoälyn käyttötapausten tunnistamisen yhtenä mahdollisena apuvälineenä jälleen pinnalle. Prosesseja systemaattisesti läpikäydessä huomataan mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseen ja asiakkaan palvelukokemuksen parantamiseen. Eikä pelkästään tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksia, vaan mahdollisuuksia käyttää myös muuta (ehkä jo olemassa olevaa?) teknologiaa ja järjestelmiä tehokkaammin. Tai ihan vain esimerkiksi organisoitumiseen tai rooleihin liittyviä kehitysmahdollisuuksia.

Teknologiafokuksesta muutosenergiaksi

Tekoäly on upea mahdollisuus nostaa tuottavuutta, ja se tulee muuttamaan maailmaa ihan muutamassa vuodessa. Riskejäkin toki on. Loppujen lopuksi tekoäly on teknologia – apuväline muiden joukossa ja sitä kannattaa lähestyä sen mukaisesti. Mieti järkeviä käyttötapauksia, pidä mielessä liiketoiminnalliset tavoitteet ja huolehdi integraatioista ympäröivään arkkitehtuuriin. Eikä tietenkään voi unohtaa tietoturvaa ja etiikkaa. Kehityksen vauhdin aiheuttama ahdistus pitäisi pystyä muuttamaan yrityksissä muutosenergiaksi.