Palvelumuotoilun ja vaatimusmäärittelyn roolit tietojärjestelmäprojekteissa ovat monimutkaisia ja usein päällekkäisiä. Onko vaatimusmäärittely perinteisten kehitysmallien tekemistä ja tarvitaanko sitä enää palvelumuotoilun lisäksi?
Olen tehnyt pitkään palvelumuotoilua ja nyt kun työskentelen asiakkaalla vaatimusmäärittelijänä, se on saanut minua pohtimaan näiden kahden roolin välistä suhdetta. Ensimmäisenä ajatuksenani oli, että vaatimusmäärittely on vanha käsite, joka liittyy lähinnä vesiputousmallilla tehtävään kehittämiseen, eikä sillä ole mitään tekemistä nykyisten ketterämpien kehitysmenetelmien kanssa. Toisaalta palvelumuotoilun voi nähdä vain projektin alkuvaiheessa tehtävänä vaiheena, jolla ei ole enää roolia varsinaisen kehitysvaiheen tai teknisen toteutuksen aikana.
Palvelumuotoilulla kartoitetaan asiakastarpeet
Palvelumuotoilu keskittyy käyttäjäkokemuksen ja asiakaspolkujen ymmärtämiseen. Se pyrkii kartoittamaan asiakkaiden tarpeet ja kipukohdat, jotta voidaan suunnitella palveluita, jotka vastaavat näihin tarpeisiin mahdollisimman hyvin.
Palvelumuotoilun menetelmiin kuuluvat mm. käyttäjäpersoonat, palvelupolut ja prototyypit. Näiden avulla pyritään saamaan kokonaisvaltainen kuva siitä, miten asiakkaat vuorovaikuttavat palveluiden kanssa ja missä kohdin prosessia on parantamisen varaa. Tämä vaihe on erityisen tärkeä, kun suunnitellaan uusia palveluita tai uudistetaan olemassa olevia järjestelmiä.
Vaatimusmäärittely pilkkoo vaatimukset hallittaviin osiin
Vaatimusmäärittely keskittyy tarkemmin järjestelmän toiminnallisiin vaatimuksiin. Se määrittelee, mitä järjestelmän tulee tehdä ja millä tavoin se tukee liiketoimintaprosesseja. Ketterien kehitysmallien sanastoon ei yleensä enää liitetä termiä ”vaatimusmäärittely”.
Tämä tekeminen ja osaaminen on kuitenkin kriittistä, jotta järjestelmä vastaisi liiketoiminnan tarpeisiin ja tukisi sen tavoitteita. Järjestelmän on oltava myös regulatiivisten vaatimusten mukainen. Vaatimusmäärittely näyttäytyy ketterissä kehitysmalleissa epiceinä, featureina ja käyttäjätarinoina (user story), jotka pilkkovat vaatimukset pienempiin osiin ja mahdollistavat niiden priorisoinnin ja hallinnan.
Palvelumuotoilun ja vaatimusmäärittelyn välille tarvitaan vuoropuhelua
Sekä palvelumuotoilulle että vaatimusmäärittelylle on paikkansa. Ilman vaatimusmäärittelyä palvelumuotoilu jää helposti irralliseksi kehityshankkeen alkuvaiheen harjoitukseksi, jos sitä ei kytketä tiiviisti vaatimusmäärittelyyn ja toteutukseen. Tämä voi johtaa siihen, että palvelumuotoilun tuottamat oivallukset ja ideat eivät välity käytännön toteutukseen, mikä heikentää projektin lopputulosta.
Haasteena palvelumuotoilussa on se, että konseptia pitäisi pystyä vaalimaan koko hankkeen ajan. Jos vaatimusmäärittely taas tehdään ilman palvelumuotoiluun liittyvää osaamista, riskinä on, että se jää liian tekniseksi ja irralliseksi käyttäjäkokemuksesta.
Palvelumuotoilun ja vaatimusmäärittelyn tulisikin olla jatkuvassa vuoropuhelussa keskenään. Palvelumuotoilu voi tarjota arvokasta tietoa ja näkemyksiä sekä luovaa ”out-of-the-box” -ajattelua.
Vaatimusmäärittely puolestaan tarkentaa ja konkretisoi palvelumuotoilussa syntyviä ideoita niin, että niistä tulee tietojärjestelmäprojektissa toteutettavia kokonaisuuksia. Toisaalta vaatimusmäärittely voi tuoda esiin teknisiä, toiminnallisia tai regulaatioon ja complianceen liittyviä rajoitteita, jotka vaikuttavat palvelumuotoilun ratkaisuihin.
Hyvin tehdyssä järjestelmäprojektissa huomioidaan molemmat näkökulmat. Tällä varmistetaan, että lopputulos on sekä käyttäjäystävällinen että liiketoimintaa tukeva ja hyvät ideat ja näkemys saadaan vietyä käytäntöön.
Kriittisten järjestelmien vaatimukset finanssialalla
Erityisesti finanssialalla, jossa järjestelmät ovat usein monimutkaisia ja kriittisiä liiketoiminnan kannalta, on tärkeää, että palvelumuotoilu ja vaatimusmäärittely toimivat saumattomasti yhdessä.
Esimerkiksi vakuutusjärjestelmän uudistuksessa on tärkeää ymmärtää sekä asiakkaiden että sisäisten käyttäjien tarpeet. Ulkoisten ja sisäisten käyttäjäpersoonien kuvaaminen voi auttaa tunnistamaan erilaisia käyttäjäryhmiä ja heidän erityistarpeitaan, kun taas palvelupolut voivat paljastaa prosessin kipukohtia ja mahdollisuuksia parantaa asiakaskokemusta.
Palvelumuotoilun ja vaatimusmäärittelyn välinen vuoropuhelu ja yhteistyö ovat avainasemassa, jotta voidaan luoda järjestelmiä, jotka ovat sekä käyttäjäystävällisiä että liiketoimintaa tukevia. Tämä vaatii sekä menetelmällistä osaamista että käytännön kokemusta, jotta molemmat näkökulmat voidaan yhdistää sujuvasti projektin eri vaiheissa.
Ominaisuus | Palvelumuotoilu | Vaatimusmäärittely |
---|---|---|
Lähtökohta | Käyttäjätarpeet, asiakaskokemus | Liiketoiminnan, järjestelmän, regulaation ja compliancen tarpeet |
Tarkoitus | Tunnistaa ja kehittää palvelukonseptia ja käyttäjäkokemusta | Kuvaa, mitä järjestelmän tai palvelun on tehtävä |
Tuotokset | Palvelupolut, käyttäjäpersoonat, prototyypit, asiakasymmärrys | Kehitysmallista riippuen epicit, featuret, user storyt, käyttötapaukset, hyväksymiskriteerit tai toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset, prosessikuvaukset |
Menetelmät | Työpajat, havainnointi, asiakashaastattelut, prototyypit | Työpajat, asiakas- ja asiantuntijahaastattelut, regulaation ja sisäisten säädöksien läpikäyminen |
Muoto | Visuaalinen ja iteratiivinen | Dokumentoitu, loogisesti jäsennetty, priorisoitu, ketterissä malleissa myös iteratiivinen |
Aikajänne | Usein alkuvaiheesta pilotointiin, iteratiivinen. Suositeltu aikajänne koko kehitysprojektin ajan. | Perinteisissä malleissa valmistuu ennen toteutusta, ketterissä malleissa iteratiivinen. Suositeltu aikajänne koko kehitysprojektin ajan. |