Pyykinpesukoneessani oli tehdasasetuksena äänimerkki pesuohjelman loputtua. Ominaisuus häiritsi minua, koska mielestäni se oli turha – ei pyykkikoneen tyhjennys nyt ihan minuuttipeliä meillä ole.
Etsin käyttöohjeet ja löysin kohdan, jossa kerrottiin, mitä painikkeita painamalla äänen saa pois. Hienoa, mutta äänimerkki ei lähtenyt pois, vaikka kuinka noudatin käyttöohjetta. Ohje ei kertonut, että pesukoneen luukun pitää olla kiinni äänimerkkiä säädettäessä. Eipä tullut mieleen.
Testaajana törmään samankaltaisiin tilanteisiin testatessa järjestelmää tai sovellusta. Jokin kohta saattaa hämmentää. Joskus voi käydä niin, että kun pääset logiikasta kerran kiinni, unohdat, että sama asia saattaa hämmentää kymmeniä, satoja tai tuhansia muita käyttäjiä.
Tässä kohtaa nousee tärkeäksi käytettävyystestaus. Kun useampi ihminen ihmettelee ääneen samaa ongelmaa, alkaa tapahtua – toivottavasti.
Sanon toivottavasti, koska projektissa saatetaan panostaa käytettävyystestauksen järjestämiseen aikaa ja rahaa, mutta hyvät havainnot järjestelmän tai sovelluksen ongelmakohdista saattavat jäädä projektin tiukan aikataulun tai budjetin jalkoihin. Mitä monimutkaisempi järjestelmä on, sitä enemmän projektissa kuluu aikaa haasteellisten osa-alueiden määrittelyyn ja toteutukseen. Siinä sivussa käytettävyys ja käyttäjäystävällisyys alkavat helposti unohtua. ”Kunhan saadaan tämä ensin toimimaan, niin katsotaan, jääkö aikaa tuon kohdan viilaamiseen”- tämä ajatus on yleinen.
Käyttäjät kannattaa ottaa jo suunnitteluvaiheessa mukaan arvioimaan käytettävyyttä
Kun käytettävyystestit on suunniteltu hyvin, käyttäjiltä saatu rehellistä palautetta ja ongelmakohdat on raportoitu ja priorisoitu, saadaan kirjattua talteen havaintoja, jotka tulee korjata tietyllä aikataululla. Vasta sitten käytettävyystestien tuloksena saadut havainnot voivat helpottaa kymmenien, satojen ja tuhansien ihmisten päivittäistä kuormaa, joka kohdistuu mieleen.
Vaikka käytettävyystestausta ei suoritettaisi jonkin siihen erikoistuneen palvelun tarjoajan kautta, on hyvä arvioida muun suoritettavan testauksen aikana myös käytettävyyttä ja nostaa esiin havainnot ongelmakohdista. On tärkeää, että kun kehitetään uutta, järjestelmän tai sovelluksen käyttäjät ovat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukana arviomassa käytettävyyttä. Heiltä saatu tieto ja palaute on arvokasta.
Hyvä käytettävyys on kuin mielen kartta maastossa, joka opastaa meitä edetessä oikeaan suuntaan. Psykologia on tutkinut paljon ihmisen tapaa hahmottaa maailmaa kognitiivisen psykologian ja havaintopsykologian osa-alueiden alla. Vaikka me yksilöinä hahmotamme maailmaa jokainen omalla tavallamme, niin onneksi on joukko yhteisiä ja yleisiä tapoja tulkita ympäröivää maailmaa. Tätä tietoa hyödynnetään UX-suunnittelussa.
Ihastuttaako vai vihastuttaako jonkin tuotteen tai järjestelmän käytettävyys? Me laadunvarmistuksen ammattilaiset saamme olla osana tässä ympäröivän maailman ja järjestelmien tulkinnassa, vaikkapa niinkin arkisen esineen kuin pyykinpesukoneen kohdatessamme.
