Reflectorin tiimi kasvoi keväällä. Taloon tuli kokenut testauspäällikkö Riitta Nyrhilä. Hän tuo mukanaan lujan kokemuksen testauksen johtamisesta, hallinnasta ja kouluttamisesta sekä erityisosaamista mm. SAP ERP -projekteista. Riitan työpöydällä on ollut jo pidempään erityisesti finanssi- ja vähittäiskaupan alan asiakasprojekteja. Näillä toimialoilla tulee usein vastaan tilanteita, joissa huolellinen testaus on kriittinen osa laadukasta ohjelmistokehitystä ja onnistunutta käyttöönottoa.

Mutta mitä testauspäällikön rooli käytännössä tarkoittaa? Miten hän varmistaa, että testaus tukee aidosti liiketoimintaa eikä jää vain projektin tekniseksi vaiheeksi? Kysyimme uudelta kollegaltamme ajatuksia testauksesta ja sen merkityksestä asiakasprojekteissa.

Ketterä ja sujuva aloitus Reflectorilla

Riitta kertoo, että sattui katsomaan Reflectorin nettisivuja sopivasti juuri silloin, kun taloon etsittiin lisää testauspäälliköitä.

– Olin jo aiemmin törmännyt reflectorlaisiin eri projekteissa ja yrityksen nimi oli tuttu. Entinen työkaveri työskentelee nykyään täällä. Ensimmäinen yhteydenotto olikin tosi helppo tehdä. Vastaanotto oli lämmin ja siitä tuli hyvä fiilis.

SAP-taustasta testauksen ytimeen

Riitan urapolku kohti testausta sai suunnan asiakkaan SAP ERP -käyttöönottohankkeen myötä.

– Olin konsulttina ja tiiminvetäjänä ERP-järjestelmän ylläpitoprojektissa, kun sain mahdollisuuden hypätä mukaan uuden ERP-järjestelmän käyttöönottoon testauspäälliköksi. Testauspäällikön vaihtelevat tehtävät tuntuivat omalta, Riitta kertoo. Sittemmin kokemusta on kertynyt monipuolisesti: sekä konsulttina että sisäisissä IT-organisaatioissa, eri toimialoilla, erikokoisissa projekteissa ja monenlaisten järjestelmien parissa.

Millaista on arki testauspäällikkönä?

Testauspäällikön työ vaihtelee projektin vaiheen mukaan, mutta yksi punainen lanka kulkee mukana koko ajan: testaus on hyvä kytkeä alusta alkaen osaksi projektin suunnittelua.

– Aluksi perehdyn toimintaympäristöön, talon toimintatapoihin ja projektin erityispiirteisiin. Sen jälkeen tehdään testauksen kokonaissuunnitelma, jota tarkennetaan matkan varrella. On tärkeää, että testauksen näkökulma on mukana jo alkuvaiheen suunnittelussa, jotta tarpeelliset asiat osataan ottaa huomioon ja jotta testaus pystyy ottamaan kantaa päätöksiin.

– Projektin edetessä työ sisältää mm. testaajien perehdytystä, testausaikataulujen koordinointia ja etenemisen seurantaa. Kaikessa korostuu selkeä viestintä eri sidosryhmien välillä. Aikataulusuunnittelu riippuu projektimenetelmästä ja testausvaiheesta sekä projektin testaajien aikatauluista. Aktiivisen testausvaiheen aikana seurataan testauksen etenemistä ja virheiden korjausta sekä raportoidaan etenemisestä sovitun mukaisesti projektijohdolle ja mahdollisille muille tahoille.

Suurissa hankkeissa korostuu yhteistyö ja kokonaiskuva

Suurten hankkeiden testauksen johtaminen vaatii taitoa hahmottaa kokonaisuus ja ymmärtää eri järjestelmien ja toimijoiden välisiä riippuvuuksia.

– On ymmärrettävä ympäröivän IT-infrastruktuurin vaikutus projektin tuotokseen ja päinvastoin, Riitta pohtii.

Testauksen onnistumisen kannalta tärkeää on myös löytää oikeat ihmiset oikeisiin rooleihin: testitapaukset eivät synny tyhjästä, vaan ne vaativat aikaa, ymmärrystä ja kokemusta.

– Usein haasteena on löytää sellaiset testitapausten suunnittelijat, jotka ymmärtävät erilaiset variaatiot liiketoimintaprosesseissa ja -datassa. Näiden henkilöiden pitää myös pystyä antamaan riittävästi aikaa testauksen suunnitteluun.

Testauksen tulee kattaa kaikki oleelliset toiminnallisuudet ja kokonaisprosessin osat. Testauspäällikön täytyy kyetä nopeasti omaksumaan erilaiset testauksen hallintaan ja raportointiin liittyvät työkalut, jotka vaihtelevat asiakkaittain. Samoin on ymmärrettävä eri testausmenetelmien mahdollisuudet ja hyödyt juuri käsillä olevan projektin kannalta.

Suurissa hankkeissa on yleensä mukana useita eri järjestelmiä, integraatioita ja liiketoimintaprosesseja ja siten myös useita toimittajia ja liiketoimintayksikköjä. Kaikkien osapuolten aikataulut vaikuttavat projektin etenemiseen. Testauspäällikön on kyettävä kommunikoimaan ja viestimään testauksesta niin, että kaikki sidosryhmät pystyvät toimimaan yhdessä sovittujen rajojen puitteissa.

Testaus on muutakin kuin tekninen tarkistus

Yksi testauspäällikön keskeinen ajatus on, että testaus ei ole vain tekninen vaihe projektin loppupäässä, vaan se on tapa varmistaa, että liiketoiminnan tavoitteet toteutuvat.

– Kunnollinen testaus simuloi aitoja liiketoimintatilanteita ja varmistaa, että prosessi toimii sekä järjestelmän että käyttäjän näkökulmasta. Parhaimmillaan testaus tehdään yhdessä liiketoiminnan edustajien ja loppukäyttäjien kanssa, koska heiltä saadaan arvokkain palaute. Olisi hyvä saada loppukäyttäjiä osallistumaan demoihin, mahdollisiin pilotointeihin sekä toimimaan hyväksymistestaajina, Riitta toteaa.

Tietoturva korostuu erityisesti finanssialalla

Testauspäällikkömme on ollut mukana useissa finanssialan projekteissa, joissa testaukselta vaaditaan erityistä tarkkuutta ja luotettavuutta.

– Finanssialalla tietoturva on aina keskiössä. Lisäksi järjestelmät ovat usein kriittisiä liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta, mikä asettaa vaatimuksia testauksen kattavuudelle ja raportoinnille, Riitta muistuttaa.

Testausosaamista kehitetään jatkuvasti

Vaikka testaus on asiantuntijatyötä, se ei saa jäädä vain asiantuntijoiden asiaksi.

– Asiakkaan testaajien osaaminen vaihtelee, ja siksi on tärkeää huolehtia hyvästä perehdytyksestä. Myös meillä Reflectorilla jaetaan aktiivisesti testauksen kuulumisia, jotta koko tiimi ymmärtää testauksen merkityksen projektien onnistumisessa, Riitta kertoo.

Yhteispeli ratkaisee

Mikä tuo eniten iloa ja motivaatiota arkeen?

– Se, kun projektiryhmä toimii hyvässä hengessä yhteisen tavoitteen eteen. Kun kaikilla on selkeä ymmärrys kokonaisuudesta ja roolit ovat selkeät, päästään ratkaisemaan haastavatkin tilanteet rakentavasti ja yhteistyössä, Riitta tiivistää.