”Resilienssi on elinvoimaa, joka mahdollistaa selviämisen vaikeiden vaiheiden yli.” Näin resilienssin määrittelee Työturvallisuuskeskus artikkelissaan Resilienssi työssä ja arjessa. Yleisesti ihmisellä ajatellaan olevan hyvä resilienssi, kun hän selviää hyvin suurtakin stressiä aiheuttavasta vaikeudesta tai traumasta.

Resilienssi auttaa meitä joustamaan ja orientoitumaan uudelleen muuttuneessa tilanteessa. Siihen liittyy sitkeys, myönteisyys, tulevaisuudenusko ja kyky nähdä omat vaikutusmahdollisuutensa haastavissakin tilanteissa (Mieli ry). Resilienssillä on suora yhteys psykologiseen hyvinvointiin sekä työssä ja arjessa jaksamiseen.

Joustavuus, kyky selviytyä muuttuvassa, ei aina niin ongelmattomassa maailmassa näyttäisi olevan keskeistä sekä ihmisen mielenterveyden että työssä pärjäämisen kannalta. Mielekäs työ edistää mielenterveyttä ja hyvä mielenterveys auttaa jaksamaan vaativassa työympäristössä. Olisi pitänyt ottaa pitkä resilienssi lukiossa! Pitkä matikka ei nyt tässä auta.

Koronakevät ja toinenkin laittoivat meidät resilienssitestiin ilman ennakkovaroitusta tai -valmennusta. Testissä koestettiin, miten sopeudut ja selviät töiden ja koulun siirtymisestä pois omista vakiopaikoistaan, yleensä kotiin. Siinä testattiin myös, miten otat ohjat omiin käsiisi ja johdat omaa työtäsi ja opiskeluasi. Kuten yleensäkin kokeissa, toiset pärjäsivät paremmin kuin toiset. Toiset loistivat ja toiset reputtivat. Joillekin uusi tapa toimia oli mahdollisuus, joillekin uhka. Maailman suuret mullistukset, jotka muuttavat toimintaympäristöämme eivät loppuneet koronaan. Eurooppaan syttyi sota. Myönteisyys, tulevaisuudenusko ja kyky nähdä omat vaikutusmahdollisuutensa ovat koetuksella. Taas meitä koestetaan.

Vahvuus ei tarkoita yksin sinnittelemistä

Resilienssi kasvaa iän myötä, koska kohdatut ja koetut hankaluudet opettavat meidät tunnistamaan omia vahvuuksiamme, joilla haasteet selätetään. Vahvuus ei tässäkään yhteydessä tarkoita yksin pärjäämistä tai suomalaisella sisulla ärräpäistä suorittamista, vaan avun pyytämistä, kun sille on tarve. Resilienssin olemukseen kuuluu se, että hyödynnetään ympäristön resursseja – tilanteeseen sopivalla tavalla, joustavasti. Toisaalta toisten auttaminen lisää kokemusta omasta selviytymiskyvystä, koska pystyy auttamaan muita.

Organisaatioilta edellytetään nopeaa reagointia muuttuviin tilanteisiin alati muuttuvassa maailmassa. Organisaatio voi olla muutoksissa vahva vain, jos se tukee henkilöstönsä muutosvahvuutta ja resilienssiä. Meillä jokaisella on omanlaisemme stressin- ja muutoksensietokyky. Oikealla johtamisella kaikille voidaan luoda psykologisesti turvallinen työpaikka, missä resilienssi kasvaa ja ihmiset voivat hyvin. Hankaluuksia ja vastoinkäymisiä tulee vastaan jokaiselle. Se, miten niistä selvitään määrittää, miten tulevaisuudessa pärjätään.

Työelämätaidot laajemmin mukaan jo kouluopetukseen?

Nykyinen työelämä vaatii monia alasta ja tehtävän sisällöstä riippumattomia henkilökohtaisia ominaisuuksia ja taitoja; vuorovaikutustaitoja, sosiaalisia taitoja, kykyä verkostoitua ja hankkia tietoa, sekä nopeaa reagointia, joustavuutta ja psyykkistä kestävyyttä. Missä näitä opetetaan? Elämä opettaa. Ensin tarhassa ja koulussa ja sitten työelämässä. Toisten kantapäät kestävät ja vahvistuvat, toiset alkavat nilkuttaa. Toiset uivat syvässä ja kylmässä vedessä luonnostaan, toisia pitäisi totutella vähän kerrallaan ja opastaa.

Mutta voisiko näitä (työ-)elämässä tarvittavia selviytymisentaitoja tietoisesti opettaa ja oppia jo koulussa? Koulutusta voisi jatkaa työpaikoilla perehdytysosioissa ja tyky-päivillä. Eikä pelkästään paremman työelämässä selviytymisen takia, vaan mielenterveyden turvaksi. Mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat hyvän terveyden, hyvän itsetunnon sekä vaikutusmahdollisuuksien ja palkitsevien ihmissuhteiden lisäksi mm. ongelmanratkaisutaidot, ristiriitojen käsittelytaidot, vuorovaikutustaidot, tunnetaidot ja joustavuus.

Resilienssillä tarkoitetaan kyvykkyyttä selvitä ja palautua pienistä ja suurista vastoinkäymisistä. Sen avulla pystymme joustamaan ja orientoitumaan uudelleen uusissa tilanteissa. En yhtään ihmettele, että resilienssin tärkeyttä korostetaan nykyisessä työelämässä. Työelämässä, joka on jatkuvassa muutoksessa ja jossa muutokset eivät aina solahda arkeen sujuvasti. Välillä kulmat kolisevat ja joskus sitä päätyy jopa turvalleen maahan makaamaan.

Lue lisää resilienssistä YLE:n jutusta.

LÄHTEET:

Mielenterveys elämäntaitona, Mieli ry  (2021)
Resilienssi työssä ja arjessa, Työturvallisuuskeskus; Krisse Lipponen