Ketterien menetelmien käyttöön liittyy vieläkin näin yli 20 vuotta Agile Manifeston jälkeen usein epäilyksiä: ”Ei sovi meille, koska meillä täytyy kyllä olla jonkinlainen suunnitelma. Me emme voi kehittää asioita ad hoc -tyyliin. Lisäksi me haluamme, että toiminta on läpinäkyvää”. Tällaiset lausahdukset liittyvät useimmiten tilanteisiin, joissa on vasta kokeiltu ketterän toimintatavan käyttöä. Tai ne kuullaan henkilöiltä, jotka eivät itse ole saaneet hyvää kokemusta ketteristä toimintatavoista. Juuri suunnitelmien laatu ja luotettavuus sekä toiminnan läpinäkyvyys ovat syitä siirtyä käyttämään ketteriä menetelmiä.

Ketterissä menetelmissä tiimit suunnittelevat etenemisen itse ja yhdessä muiden tiimien kanssa rullaavasti niin, että lyhyen tähtäimen eli 2-3 viikon suunnitelmat ovat hyvinkin tarkkoja. Skaalautuvissa ketterissä menetelmissä, esim. SAFessa (Scaled Agile Framework TM) tiimit tekevät yhdessä suunnitelman 8-12 viikon jaksolle kerrallaan. Suunnitelmaa tarkennetaan rullaavasti jakson aikana.

Lyhyen tähtäimen suunnitelmat usein toteutuvat

Lyhyellä tähtäimellä suunnittelu on paljon helpompaa kuin pitkällä tähtäimellä: tiedämme, missä olemme nyt, kuinka monta asiantuntijaa meillä on käytettävissä, miten monimutkaiselta edessä oleva työ tuntuu ja mitä riippuvaisuuksia meillä on. Epävarmuutta on vähän ja siksi tiimit ja asiantuntijat pystyvät hyvin sitoutumaan lyhyen tähtäimen suunnitelmiin. Yleensä lyhyen tähtäimen suunnitelmat myös toteutuvat.

Pitkällä tähtäimellä suunnitelmat kannattaa tehdä korkeammalla tasolla, koska asiat voivat vielä muuttua useaan otteeseen ennen kuin sinne asti päästään. Visioita ja pidemmän aikavälin tiekarttoja voi ja pitää olla, mutta yksityiskohtaisten suunnitelmien tekeminen vuoden päähän on ajanhukkaa, koska suunnitelman joutuu hyvin todennäköisesti tekemään uudelleen vielä ennen toteutusajankohtaa. Mitä hyötyä on suunnitelmasta, joka hyvin suurella todennäköisyydellä ei kuitenkaan toteudu?

Ketterät menetelmät tuovat läpinäkyvyyttä

Läpinäkyvyyden ketterissä menetelmissä takaavat esimerkiksi säännöllisesti järjestettävät demot. Iteratiivisesti etenevän toteutuksen ytimessä on plan-do-check-adjust -sykli, joka sisältää ajatuksen säännöllisestä palautteen keräämisestä asiakkaalta, käyttäjältä tai muulta sidosryhmän edustajalta. Demojen lisäksi läpinäkyvyyttä tuovat koko organisaatiolle avoimet backlogit tai työjonot ja kanban-taulut, joista näkee, mitä kukin tiimi on parhaillaan työstämässä, ja millaisia asioita odottaa jonossa.

Jos demoja ei järjestetä tai backlogit eivät ole avoimia, ei myöskään läpinäkyvyys toteudu. Työskentelymallikaan ei silloin vaikuta kovin ketterältä. Toisaalta läpinäkyvyyden toteutuminen vaatii yritysjohdolta ja sidosryhmiltä demotapahtumien priorisointia omassa kalenterissa. Sen sijaan, että johtaja odottaisi tuoteomistajan tilanneraporttia johtoryhmän kuukausipalaverissa, johtajien pitäisi jalkautua kehitysorganisaation tapahtumiin, kuten juuri demoihin tai yhteisiin suunnittelutapahtumiin, joissa heidän osallistumistaan ja näkemystään tarvitaan.

Ketterät toimintatavat soveltuvat kaikkialle, ei vain ohjelmistokehitykseen

Jo 20 vuotta Agile Manifestosta. Se on lyhyt aika useimpien organisaatioiden historiassa. Vielä ehtii hyvin mukaan kelkkaan! Ketterät toimintatavat ovat parhaillaan tekemässä läpimurtoaan ohjelmistojen ja järjestelmien kehityksestä liiketoimintaan ja yritystason toimintatavoiksi, kaikkialle. Ne toimivat hyvin myös yritysjärjestelmien ja alustojen uudistamisprojekteissa. Me uskomme, että ketterät toimintatavat ovat tulleet tänne jäädäkseen.